Katri Manninen

Faktaa vai fiktiota lukukausimaksuista?

Lukukausimaksut,  tuo aina niin ihanan kuuma peruna koulutuspolitiikan saralla – ja nyt myös maahanmuuttopolitiikan! Valtioneuvosto julkaisi keskiviikkona 13.5. hallitusohjelmaneuvotteluissa tehdyn maahanmuuttopoliittisen työryhmälinjauksen, jonka Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus yhdessä neuvottelivat. Hieman yllättäen juuri tästä paperista löytyi myös kirjaus EU- ja ETA –alueiden ulkopuolelta opiskelijoilta perittävästä lukukausimaksusta. Tämä vuosia käsillä ollut aihe on siis lähempänä toteutumistaan kuin ehkä koskaan aiemmin.

Sitoutumaton opiskelijaliike luonnollisesti älähti asiasta, tai kuten Verkkouutiset kertoo, ”raivostui”. Verkkouutisten uutinen myös kertoo myös, että maksuja vastustavat puolueet ja järjestöt perustelevat kantaansa harhaanjohtavilla faktoilla. Valitettavasti kuitenkin on niin, että opiskelijaliikkeen sijaan tähän miinaan tuntuu astuneen itse Verkkouutiset.

Välikommenttina, vaikka toimin tänä vuonna Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n varapuheenjohtajana, olen myös kokoomuslainen, ja tiedän varsin hyvin miten monet ystäväni puolueessa tästä lukukausimaksu -asiasta ajattelevat. Itsekin olen usein käynyt keskustelua itseni kanssa tästä aiheesta, kun samalla saan toisenlaisia vaikutteita opiskelijaliikkeestä ja toisenlaisia puolueelta. Suoraan sanoen, tämä asia ei minulle ole ikinä ollut lähimpänä sydäntä, vaikka pidänkin maksutonta koulutusta suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Silti sinänsä, voisin ehkä jopa jossain määrin henkilökohtaisesti kannattaa EU/ETA –maksuja – jos vain pragmaattinen mieleni sen sallisi.

Ja tämä pragmaattinen mieleni heräsi lukiessani Verkkouutisten juttua. Sillä minä, opiskelijaliikkeen yksi tämän hetken kärkitekijöistä, voisin henkilökohtaisesti kannattaa näitä maksuja, jos niistä olisi todellista kansantaloudellista hyötyä. Toisin sanoen, jos ne siis toisivat Suomeen rahaa ja kansainvälisyyttä. Mutta kun näin ei ole, ja tämä ei ole mikään harhaanjohtava fakta.  Seuraavat Verkkouutisten tiedot taas ovat:

 

Harha numero 1: Tanska

Tanska otti lukukausimaksut käyttöön vuonna 2006. Tästä huolimatta kansainvälisten opiskelijoiden määrä on noussut ministeriön mukaan joka vuosi vuodesta 2001 alkaen.

Totta. Mutta kun asiaa tarkastellaan lähemmin, voidaan todeta että tämä kansainvälisten opiskelijoiden määrän nousu selittyy EU/ETA –alueen sisältä tulevien opiskelijoiden määrän kasvulla, kun taas ulkopuolelta tulevien määrät ovat romahtaneet eivätkä nousseet. Näiltä  EU- & ETA -alueelta tulevilta opiskelijoilta ei myöskään lukukausimaksuja kerätä, joten heitäkään ei voi toivottuna tulonlähteenä pitää.  Pelko siis siitä, että maailmamme pienenee maksujen myötä, on totta. Meidän kansainvälistymisemme ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta rajoittuisi pitkälti Eurooppaan. Ei kovin globaalia, vai mitä?

 

Harha numero 2: Ruotsi

Maan korkeakouluviranomaisen viime vuotisen raportin mukaan kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat tämän jälkeen olleet taas noususuunnassa. Maksavien määrä on noussut ensimmäisestä vuodesta peräti 56 prosenttia.

Verkkouutiset kertoo, että Ruotsissa otettiin käyttöön lukukausimaksujen lisäksi hakijamaksut vuonna 2011, mikä vähensi hakemusten määrää. Jutussa myös mainitaan, että EU/ETA -alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvussa, mutta harhaanjohtavasti ei mainita sitä kuinka paljon opiskelijamäärät romahtivat maksujen myötä. Todellisuus on nimittäin se, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä putosi puoleen, ja tämä johtui juuri EU/ETA -alueen opiskelijoista. Tämän jälkeen määrät ovat nousseet, se on totta, mutta eivät ole lähelläkään entistä tasoaan. Ja mielenkiintoisinta tämän asian osalta on myös se, että tämäkin nousu selittyy myönnettyjen apurahojen lisääntymiselle. Eli ei voida olettaa, että suuret kassavirrat tästä opiskelijamäärän noususta olisivat kuitenkaan auenneet.

 

Lahti -bonus

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtaja, ystäväni Daniel Lahti kommentoi myös lukukausimaksu -asiaa Verkkouutisten jutussa. Lahti nosti esiin sen, kuinka kirjaus “Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU‐ ja ETA –alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita jäämään Suomeen töihin esimerkiksi verovähennysoikeudella”, avaisi ovet suomalaisten korkeakoulujen myydä tutkintoja EU/ETA -alueen ulkopuolisiin maihin. Kaksi asiaa: 1) olen Danielin kanssa täysin samaa mieltä, että Suomessa olisi järkevää pohtia miten tutkintojen myynti mahdollistettaisiin ulkomaille. Tällä hetkellähän lain tulkinta estää kokonaisten tutkintojen myynnin esimerkiksi Intiassa olevalle yliopistolle, jos yliopisto kerää mitä tahansa maksuja opiskelijoilta. Eli vaikka yliopisto maksaisi tutkinnosta suomalaiselle korkeakoululle, ei opiskelija, ja vaikka opiskelija maksaisi intialaiselle yliopistolle vain rekisteröitymismaksun. Tätä tulkintaa pitäisi muuttaa. Mutta, 2) lain tulkintaan voidaan vaikuttaa muunkin keinoin kuin tekemällä laki mikä sallii Suomessa periä lukukausimaksuja. Koulutusvienti ja osaamistuonti ovat eri asia.


Me tarvitsemme tänne pohjoiseen valtioomme kansainvälistä osaamista ympäri maailman, ei vain Euroopan sisältä. Ja yllä olevin perustein voidaan todeta, että tätä osaamista emme lukukausimaksuilla tänne saa - emmekä varsinkaan pääse rikastumaan niillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suomi on ollut ilman lukukausimaksuja tähän saakka. Kysyä voi hyvinkin, mitä hyötyä Suomi on saanut. Eikö Suomen hyöty ole yksi kriteeri ja ehkäpä tärkein? Toinen voi olla, että Suomi on erittäin höveli koko maailman ainoa maa, joka tarjoaa ilmaisen korkeakouluopiskelun kaikkine liitännäisyyksineen esim. asunnot ja ruuat ym. Mitä Suomi on hyötynyt?

Nuori tuttavan tyttö sai uskomatonta kyllä opiskelija-asunnon Vantaalta. Asunnossa oli asunut kolme tummaa opiskelijaa ja koko asunto haisi makealta marihuanalta. Sen siivous ja remontointi kokonaisuudessaan vaati kohtuullisesti tai hieman enemmänkin hteiskunnan varoja. No mitäpä siitä. rahaa meillä on.

Onko tässä ulkomaisissa opiskelijoissa täällä Suomessa muuta syytä kuin se, että mitä aineellisia tai aineettomia hyötyjä heistä Suomelle on?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kun nyt kerran kysyit, niin Suomi on hyötynyt siitä esimerkiksi Tampereen yliopistossa intialaisten tohtoriopiskelijoiden tekemän syöpätutkimuksen tai Otaniemessä kiinalaisten tohtoriopiskelijoiden tekemän teknistieteellisen tutkimuksen kautta.

Elijas Bijur

Lainaan oman ensimmäisen Alma materini englanninkielistä sivustoa ulkomaisille opiskelijoille:

Each year, almost 24.000 students – 30% of whom are foreign students – come to build their future at XXX. More than 100 nationalities are represented, making it a place where cultures, philosophies and religions intermix. As a wide-ranging university extremely active at the European level, XXX has based its teaching and research on a long tradition of tolerance and defence of freedom.

Nain siis muualla Euroopassa, miksi me käpertyisimme itsemme ja palaisimme jonnekin metsiin? Suomalaiset ovat aina, kuten minäkin nuoruudessani, käyneet opissa ulkomailla, keskiajalla Pariisi oli kova sana. Pidetään ovat auki muille, niin muiden ovet aukeavat meille!

Elijas Bijur

Piti vain sanomani, että juuri Turussa aikoinaan opiskellut nuorimies sai ansioitaan Nobel-palkinnon, ja juuri turussa hän oli aloittanut palkintoon johtaneen tutkimuksensa. Mitä me menetämmekään jos suljemme yliopistomme? Ja muutaman euron tähden?

Seppo Hildén

"Ja muutaman euron tähden?"

No minä en sanoisi vuosittaista 200 miljoonan euron summaa muutamaksi euroksi.

Tämän verran suunnilleen suomalaiset veromaksajat maksavat 20 000 korkeakoulussa nyt ilmaiseksi vuosittain opiskelevan ulkomaalaisen koulutuspaikoista. Summasta suurimman osan vie EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat (n.160 miljoonaa euroa)

Ja tämä summa lankeaa siis joka vuosi veronmaksajille.

Sillä voisi rakentaa vaikka joka vuosi kaksi lastensairaalaa jonnekin päin Suomea. Nyt ei meinata saada kunnolla pystyyn edes yhtäkään.

Käyttäjän manninenkatri kuva
Katri Manninen Vastaus kommenttiin #20

Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat opiskeluajaltaan kulutuksen kautta Suomeen n. 160 miljoonaa euroa, joten tätä kautta saamme kyllä heidän koulutukseen menevät "kulut" takaisin. Ja valmistumisen jälkeen verotuloina moninkertaisesti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kokoomus on vihervasemmiston ohella ollut innokas jakamaan verovarojamme maailmalle. Tämä on heidän mielestään kansaivälistymistä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Yhdysvalloissa huipputason tutkinto maailman parhaimmissa yliopistoissa maksaa monen vuosipalkan verran. Siitä huolimatta niihin riittää hakijoita.

Ei liene Suomen valtion tehtävä kouluttaa lähinnä Aasiasta tulevia opiskelijoita "firman piikkiin" ja toivoa, että jostain näistä varsin keskinkertaisista opiskelijoista tulee "jotain suurta."

Aalto-yliopisto voisi keskittyä enemmän tieteisiin ja jättää ns. hömppäaineet maakuntien yliopistojen hoidettavaksi.

Vrt. MIT Yhdysvalloissa ei kouluta humanisteja pseudotieteiden tarpeisiin.

Meillä alkaa olla jonninjoutavia hum.kandeja työttömyystilastot pullollaan. Mistä saataisiin niitä oikeita kovan luokan tiedemiehiä?

Lukukausimaksut voisivat tehdä eetvarttia myös alkuasukkaille ja ainakin "ikiopiskelijat" karsiutuisivat tiedekuntien listoilta hiljalleen pois.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yhdysvallat on eri asia kuin Suomi. Sinne riittää hinkua maailmalla vaikka se maksaisi. Suomeen ei juuri moni halua tulla ja suuret kiinalaisopiskelijamäärät esimerkiksi ovat ainoastaan seurausta siitä, että heillä on ollut siihen varaa. Korkeakoulupiireissä jos missä Suomi tarvitsee kansainvälisyyttä ja siitä on Suomelle kokonaisuutena laskien etua.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Miksei Suomeen riitä hinkua? Tämän viherpuna-aallon vuoksi? Pari uutislähetystä Danin ja Lin meuhkaamisesta riittää positiiviseen itsekarkoitukseen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Suomea ei tunneta maailmalla ja kun asioista otetaan selvää, ensimmäiseksi käy ilmi, että Suomi sijaitsee arktisella vyöhykkeella Euroopan kollisessa periferiassa eikä täällä asu paljonkaan ihmisiä. Siksi Suomi ei houkuttele kohteena, vaan se valitaan yleensä viimeisten jokerivaihtoehtojen joukossa, kun huomataan, että täällä ei peritä lukukausimaksuja. Kaikista maailman maista Yhdysvallat on äärimmäisen ylivoimaisesti suosituin, vailla vertaansa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #18

Menet jo ylilyönteihin. Okei, Suomi sijaitsee melkein arktisella alueella.

Mutta oikeastiko ne lukukausimaksut estävät sijoittajia tunkemasta rahaa meidän yrityksiin (tai tuleviin yriytksiin)? Sitäkö ensimmäisenä kytätään sijainnin jälkeen? Mielestäni ei.

Monihan sanoo, että suurin hylkäävä tekijä on se "Turun Murre". Voisihan sitä myös todeta, että aikuinen ihminen saa ostaa väkijuomansakin 24/7 supermarketista vaikka sunnuntaina klo 6:30.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #18

Suomi ei houkuttele siksi, koska ylisuuri julkinen sektori syö verojen muodossa ostovoimaa, ja muualta saa paremmat tienestit. Jos kerran lähdetään Eurooppaan shoppailemaan sijoituskohteita tai työpaikkaa, niin silloin raha ratkaisee.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ei Suomi "oikeasti" kaipaa (vaikka kylläkin tarvitsisi) kansainvälistymistä, sillä melkoinen osa ulkomailla tutkintonsa tehneistä suomalaista ei kelpaa oman kotimaansa korkeakoulujen palvelukseen, vaikka heillä olisi jo lähtiessä ollut kotimainen loppututkinto. Täällä ei ole todellista kilpailua, vaan - aivan liian usein - ns. kavereiden suojelua...

Ko. etua ei tunnusteta, koska sellainen ihminen ymmärtäisi myös, mitä suomalaisissa korkeakouluissa olisi syytä ottaa kehittämisen kohteeksi: mm. opetuksen taso, työnteko ja 'reilu peli'. :D

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen

Haluaisin lisätietoja hömppäaineista.

...aah, me tarvitsemmekin tiedeMIEHIÄ. Unohdetaan siis kaikki naisvaltaiset alat, nehän ovat väkisin huonompia ja tuottavat vain jonninjoutavia hum.kandeja.

Elijas Bijur

Taitaa kaikki olla tuota hömpää, sillä lienee jokaisessa tiedekunnassa jo enemmistä opiskelijoita naisia.

Yliopiston kahvilassa heitä lienee, ihan katsellen arvioiden noin 80% käyttäjistä.

Siis insinööritieteekin ovat hömppää!

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Lukukausimaksut voisivat tehdä eetvarttia myös alkuasukkaille ja ainakin "ikiopiskelijat" karsiutuisivat tiedekuntien listoilta hiljalleen pois.

Ikiopiskelu on nykyäänkin hankalaa, kun opintoaika on rajattu sekä yliopiston puolelta että opintotuen puolesta. Vanhassa systeemissä aloittaneita ei saada ajettua pois, mutta uusista opiskelijoista ei käytännössä voi tulla ikiopiskelijoita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Meikä tämän wanhan koulukunnan opiskelijaa. :D Tulen sitten kiikkustuolissa jatkamaan matikanläksyjäni.

Eipähän ainakaan tarvii sitä ennen tulla sormi pystyssä opettamaan, etten edes SAISI olla TIEDEmies, koska genitaaliesiintymäni on minkä syntymästä sain.

Ehken koskaan suorita opintojani loppuun, vaikka äijäviha Suomesta hellittäisikin. Olen täällä muualla pois aiheuttamasta suomalaisneidoille verenpainetauteja. Toivottavasti moni muu uros tekee sitten samoin. :D

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomessa eletään näköjään yhä mielikuvitusmaailmoissa. Laadukkaiden opiskelijoiden ja tutkijoiden houkuttimena ovat pääasiassa koulutus-/ tutkimusyhteisön laatu, sortimentti ja työskentelyolosuhteet.

Blogistin on hyvä tietää, että lukukausimaksut eivät ole este osaajien saamiseksi maahan. Tässä esim. University of Illinois'n (valtionyliopisto) kv. opiskelijoilta edellyttämistä maksuista. Tähän kelpasi esim. kotimaan pankista saatu opintolaina tai kovan rahan laina.
Huippuosaajille yliopisto tarjoaa stipendejä, ilmaisia opintoja tai työtehtäviä oman harkintansa mukaan.
International Students:
Tuition & Fees: $31,626-$38,764
Room & Board: $11,010
Books & Supplies: $1,200
Other Expenses: $2,500

Total: $46,336-$53,474

Suomestakin löytyy po. korkeakoulussa opiskelleita runsaasti - suurin osa juuri esim. tutkimus- tai opetusassistentuurin (osa-aikaisia) turvin siellä työskennelleitä. Pelkästään kiinalaisia siellä oli jatko-opiskelijoina 'männävuosina' yli 1500 vuosittain tekniikan, luonnontieteiden, mutta myös humanistisilla aloilla.
Tutkinnon tehnyt stipendiaatti saattoi jäädä työharjoitteluun/työhön 2 vuodeksi, mutta sitten piti palata kotimaahan. Poikkeuksena jäämiselle työnantajan positiivinen tarveharkinta, joka huomioitiin työluvalla > tai green cardilla > jopa siirtolaisstatuksella
Nimim. "Kokemusta on"

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Paljonko Illinois'n yliopisto saa liittovaltion tai muun julkisen tahon tulonsiirtoja?

Käyttäjän manninenkatri kuva
Katri Manninen

BLogisti myös tietää, että tutkitusti tällä hetkellä Suomen valtti on maksuttomuus - tänne tulemisen yksi isoimmista syistä on maksuton koulutus, ei niinkään laatu. Emme ole vertailukelpoisia oikein millään mittareilla esim. Yhdysvaltojen korkeakoulujen kanssa.

Monet maat ja opiskelijat tutkivat tarkasti kansainvälisiä rankinglistoja, ja näillä listoilla Helsingin Yliopisto on ainoa suomalainen yliopisto joka top100 listalle mahtuu, ja sekin aika häntäpäässä. Vaikka me Suomessa arvostamme hyvää koulutustamme, on tosiasia se, että koulutuksemme on keskitasoa, ei huippua.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomen valtti - tuo 'maksuttomuus' (veronmaksajathan kaiken maksavat) - on nopeasti menneisyyttä, kun laatu on unohdettu ja Suomen korkeakoulujen määrärahoja joudutaan leikkaamaan 4 vuoden BKT-laskukauden ja nopean velkaantumisen nostamien tosiasioiden edessä. Me tuhlaamme jo muutenkin omia lahjakkuuksiamme.

5,4 miljoonaisen kanskunnan on aivan turha tavoitella hyväksyntää keskinkertaisena tai huonona maailman koulutuspoliittisena 'ilmaisena' sosiaalitoimistona, kun täältäkin on monesti lähdettävä hakemaan tieteen kärkeä muualta - ja maksaa siitä.

Huono Suomessa koulutettu maisteri tai tohtori on työmarkkinoilla helposti 'akateeminen työtön'. Sellaiseen panos-tuotos puuhailuun en Suomea enempää kannustaisi. Tässä eräs pres. Niinistön puhe:
http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?cont...

1) "Huonojen poliittisten päätösten kanssa pystyy ehkä elämään vähän pidempään jos on vauras, mutta lopulta rahat loppuvat."
2) "Olemme ikään kuin valitsemassa, millä hissillä lähteä alaspäin."
3) "Ongelmamme on ratkaistava demokraattisen poliittisen neuvottelun kautta Euroopan yhteiskunnissa ja niiden välillä. Jos näin ei tehdä, sosiaalinen yhtenäisyytemme ja vakautemme vaarantuu, ja tästä seuraisi kokonaan uusia ongelmia."

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Maailmamme pienenee lukukausimaksujen myötä? Tuollaisessa ajatuksessa mennään populismin puolelle: luodaan mielikuvia ja pelkoa.

Jos suomalaiset äänestäjät ovat halunneet ne lukukausimaksut EU/ETA-ulkopuolisille? Kyseessä on verraten pieni asia, missä on helppo taipua. Ei vaikuta moneen meistä, eikä rahallisetkaan muutokset ole liian isoja. Mutta psykologinen mielihyvä on parempi. Älä aliarvoi tätä.

Taloustieteissä puhutaan vaihtoehtoiskustannuksista. Ne ovat niitä, mitä pitää "kärsiä", jos valitsee toisin. Lukukausimaksun teettäminen murto-osalle opiskelijoista on takaisku joillekin. Mutta jos tämä olisi jätetty rauhaan, niin poliittisessa painekattilassa olisi pitänyt tehdä sitten jotain paljon radikaalimpaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Totta kai lukukausimaksut pitää asettaa EU/ETA alueen ulkopuolelta tuleville. Valtio voisi perustaa tukirahaston, josta voitaisiin jakaa tietty summa vuodessa näihin lukukausimaksuihin. Tätä rahastoa voitaisiin tukea vuosittain vaikka veikkausvoittovaroin.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Sait vakuutettua siitä että lukukausimaksujen tullessa vaihto-opiskelijoiden määrä vähenee, ainakin ETA-alueen ulkopuolelta, eikä ainakaan heti palaa ennalleen. Toivotaan että uusi hallitus tulee järkiinsä ja kuuntelee opiskelijajärjestöjen ja yliopistoväen vastalauseita. Kansainvälisyys nimenomaan kärsii siitä, jos suhteita solmitaan vain eurooppalaisiin opiskelijoihin.

Miten sen tutkintojen myymisen kanssa? Olisiko ulkomailta tulevilla opiskelijoilla jokin oma kiintiö? Mietin että ei kai vaihto-opiskelijoille anneta mahdollisuutta ostaa opiskelupaikkaa jonkun nenän edestä?

Hyvä kannanotto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eiköhän heillä enimmiltään kiintiöt ole jo nykyäänkin. Lukukausimaksujen lanseeraamisen jälkeen niitä voisi tuntuvasti supistaa, koska muuten kiintiöpaikkoja jäisi täyttämättä.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Voihan olla ettei niitä lukukausimaksuja tulekaan.

Käyttäjän manninenkatri kuva
Katri Manninen

Ymmärtääkseni korkeakoulut voivat määritellä kuinka paljon koulutusohjelmaan otetaan ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta tämä lienee koulukohtaista, ei valtion ohjaamaa. Ulkomailta tulevat opiskelijat suorittavat valintakokeen, jonka mukaan heidät valitaan, joten ei, pelkällä rahalla tutkintopaikkaa ei saa. :)

Ilkka Huotari

Jos maksuton opiskelu koko maailmalle on niin hyödyllistä sitä tarjoavalle maalle, niin luulisi, että se olisi sitten käytössä koko maailmassa.

Näin ei taida kuitenkaan olla, vaan koulutus yleensä maksaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten ylempänä totesin Suomi on luontaisesti niitä viimeisiä maita, joihin ajatus opiskelemaan tulemisesta suuntautuu. Englanti, USA, Ranska, Saksa y.m. ovat vetovoimaisia vaikka maksaakin pitää

Ilkka Huotari

Tuohan ei taida olla argumentti ilmaisen opiskelun puolesta (koko maailmalle).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #37

Ei sen ollut tarkoituskaan sitä olla. Mutta se selittää selkeästi sen miksi ilmainen opiskelu Suomelle on hyödyllistä vaikka ei välttämättä monille muille maille. Kun ei tunkua tänne ole, niin pitää olla houkutteita.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #41

Ei se kyllä selitä sitä, miksi ilmainen opiskelun tarjoaminen olisi Suomelle hyödyllistä.

Jos selittäisi, niin sitten tuo alkuperäinen toteamukseni: "se olisi hyödyllistä kaikille maailman maille" olisi totta ja varmaan moni muukin tarjoaisi sitä. Mutta ei tarjoa.

Miksi ei tarjoa jos sellaisen tarjoaminen on automaattisesti maalle hyödyllistä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #42

Koska niihin maihin on tunkua muutenkin. Ne saavat siis kaksinkertaisen hyödyn: lukukausimaksut sekä opiskelijat. Suomen pitää valita.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #42

Miksi Suomen kannattaisi houkutella tänne ilmaiseksi ns. marginaalisia jäänteitä kv. opiskelijoiden laumoista, jotka tulisivat tänne 'ilmaisuuden' vuoksi? Vain opiskelijoiden huolellinen valikointi tuottaa tason nousua ja kiintoisaa akateemista ilmapiiriä korkeakouluihin - siten hyötyä myös Suomelle.

Kannattaa hankkia kokemusta tästäkin asiasta esim. menemällä itse ulkomaille opiskelemaan, tutkimaan ja opettamaan tai kouluttamalla Suomessa tänne käymään tulleita 'ilmaisopiskelijoita'. Sen jälkeen on enemmän mahdollisuuksia arvioida ja suhteuttaa asioita toisiinsa.

Ilmeisesti aiheeseen liittynee niin paljon ideologisia puolia, että konkreettinen keskustelu on hankalaa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #53

Tuo "marginaalisen jäänteen" määritelmäsi tarkoittaa näköjään pelkästään ospiskelijan varallisuustaustaa. Jos mielestäsi lahjakkaat köyhät ovat marginaalisia jäänteitä, niin toki sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #55

"...tarkoittaa näköjään pelkästää opiskelijan varallisuustaustaa" ja "mielestäsi" ja "mielipiteesi".
Kuikka näköjään tulkitsee, mitä tarkoitan ja mitä mieltä olen, vaikka sellaiseen ei olisi tarvetta.

Kai tässä on nyt sitten vain todettava se, että Kuikka tulkitsee minua väärin eli oman käsityksensä kautta, langettaen turhaa varjoa ajatusteni päälle. Käsittelin aihetta yleisestä "kuka kaiken maksaa" -näkökulmasta, olkoonpa se maksaja sitten valintakokeissa hyväksytyn oma maa, stipendirahasto, säätiö, opiskelija itse, vaikka YK jne.

Toki se voi olla myös Suomi, jos maa kerran haluaa metsästää kansainvälisiä kykyjä tai antaa opintostipendin kehitysavun nimissä. Siinä ei ainakaan minun näkökulmastani ole ao. opiskelijan köyhyydellä tai rikkaudella merkitystä. Sen sijaan en näe viisaana katsoa asiaa siten, että Suomi olisi velvollinen tarjoamaan ilmaiset opinnot kaikille.

Siksi kirjoitin:
"Vain opiskelijoiden huolellinen valikointi tuottaa tason nousua ja kiintoisaa akateemista ilmapiiriä korkeakouluihin - siten hyötyä myös Suomelle."

Kun olen ison varattoman perheen lapsena saanut stipendejä sekä kotimaahan että ulkomaille, minulla ei ole mitään syytä nähdä asiaa siten kuin Kuikka antaa ymmärtää tai pitää varattomia ihmisiä negatiivisessa mielessä "marginaalisina jäänteinä".
Tällainen turhanpäiväinen väärien vihjailujen korjailu on US-alustankin ikävimpiä piirteitä.

Olen arvostanut Juha Kuikkaa reiluna keskustelijana. Uskon, että tämän täytyi olla vilpitön väärinkäsitys sarjassa 'harvinainen huti'.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Me tarvitsemme tänne pohjoiseen valtioomme kansainvälistä osaamista ympäri maailman, ei vain Euroopan sisältä. Ja yllä olevin perustein voidaan todeta, että tätä osaamista emme lukukausimaksuilla tänne saa - emmekä varsinkaan pääse rikastumaan niillä."

Kyllä saamme osaamista vaikka perisimme lukukausimaksuja. Miten osaaminen voisi keskittyä vain rahattomiin tulijoihin?

Esimerkiksi USA:ssa ja Englannissa on korkeat lukausimaksut, mutta ne ovat silti korkean osaamisen maita.

Käyttäjän manninenkatri kuva
Katri Manninen

Valitettavasti me emme ole vertailukelpoisia mainitsemiisi maihin nähden - meillä ei ole yhtä korkealaatuista koulutusta, vieras kielemme, syrjäinen sijantimme ja haastavat työmarkkinamme eivät ole kilpailukykyisiä näiden maiden kanssa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eroja tietysti on maiden välillä. Pääpointti on kuitenkin se, että meidän ei kannata jakaa ilmaista koulutusta sellaisista maista tuleville, jotka eivät anna sitä vastavuoroisesti meille.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

67 prossaa ulkomaalaisista opiskelioista jää Suomeen valmistauduttuaan. Suomalaisista opiskelioista taas 98 prossaa jää Suomeen valmistauduttuaan. Tämän perusteella kannattaisi Suosia suomalaisia opiskelioita.

http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julk...

Lisäksi moniko näistä 67 prosentista vie jonkun suomalaisen työpaikan valmistauduttaaan? Moni pääsee sellaiseen työpaikaat johon ei löytyisi yhtä pätevää suomalaista tilalle. Monenko pätevän opiskelian nämä paikan nämä ulkomaalaiset opiskeliat vievät. Tälläisiä ei tietenkään ole kukaan laskenut.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Jos suomalaisista kouluista sitten valmistuisikin näitä huippuosaajia, niin nämä lähtisivät varmasti muualle täältä, sillä muualla huippuosaajille maksetaan paljon enemmän, kun vielä opiskelukin tapahtuu täällä englanniksi.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Ehkä jossakin muussa taloudellisessa tilanteessa voisi ideologisesti ajatella, että kyllä siitä joskus hyödytään, jos korkeakouluopetus on ulkomaalaisille maksutonta. Mutta tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kun kaikkien on säästettävä, ja kun kaikki muut maat ovat jo tehneet tällaisen ratkaisun, miksi Suomi pitäytyisi maksuttomassa opetuksessa? -Maisterintutkinnon suosio näkyy tilastossa aika huimana varmasti siksi, että joissakin maissa, esim. Britanniassa, alempi korkeakoulututkinto on maksuton, kun taas maisterintutkinnosta peritään maksu.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Hyvä puheenvuoro, Katri. Juuri näin! Jospa viesti menisi myös omille puolueillemme perille asti.

Käyttäjän manninenkatri kuva
Katri Manninen

Kiitos! Silloin kun on oman puolueen kanssa eri mieltä, sekin pitää uskaltaa sanoa ääneen :)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Hyvä kommentti! Asiantuntemus puree. Luulen, että syitä tähän päätökseen on kolme:
- kopioidaan sitä, mitä liikkuu ajassa ja muualla, ja jolle voidaan antaa edes jonkinlainen ideologinen vaatetus
- tehdään päätöksiä, joita vielä voidaan tehdä (sote,tupakkalaki,jätevesilaki jne.)
- yritetään välttää purkamasta päätöksiä, joita jo on tehty kahden edellisen syyn takia ja jotka ovat osoittautuneet huonoiksi... Saadaan siis agendalle edes jotain.

Elijas Bijur

Minusta tuntuu, että osa keskustelijoista on, hallitusneuvottelijain lailla, unohtanut sanan universitas merkityksen. Sehän tarkoittaa yhteisöä, jossa on erilaisia ihmisiä, opettajia, oppilaita, nuoria tutkijoita, vanhempia tutkijoita sekä erilaista väriä ja etnistä alkuperää.

Pariisin yliopistossa oli keskiajalla jopa kaukaisen pohjolan asukkaita opiskelemassa, jotakin Tawasteja esimerkiksi. Ja oppilaat jakautuivat kansakuntiin eli nykyisiin osakuntiin. Opiskelu on todella kansainvälistä ja opetus samoin. Olivathan jotkut suomalaisista jopa Pariisin yliopiston rehtoreita, joka ei ollut huono saavutus.

On varmaan luonnollista, että maailman fiksuimmat pyrkivät MIT:n, Oxfordin ym. opiskelijoiksi. Ja sitten sinne opettajiksi ja tutkijoiksi, onhan niitä suomalaisia maailmalla kohtuullisen runsaasti. Tällaisista opiskelijoista tai tutkijoista me emme pysty kilpailemaan.

Mutta koska Suomi ei voi kilpailla huippukyvyistä, syystä tai toisesta. Kuitenkin me tarvitsemme eri lailla ajattelevia, uusia näkemyksiä tuovia ja erilaisen kulttuuritaustan omaavia opiskelijoita ja tieteentekijöitä. Heiltä me saamme ehkä uuden näkökulman asioihin ja jopa tutkimuksiimme. Sellaista me täällä Pohjolan perillä tarvitsemme.

Näiden opiskelijoiden houkuttimena on ehkä juuri ilmainen koulutus Suomessa. Ei miellä ole mitään muuta tarjottavaa. Ehkä joukossa on aina joku tuleva nobelistikin, sillä varallisuuden määrä ei aina kulje yhteistä tietä osaamisen ja tiedon kanssa.

Rakennetaan edelleen hieno universitas tänne meille Suomme, annetaan erilaisten kukkien kukkia, sillä ei se todellisuudessa tule kalliiksi ja aivan varmasti se tuo hintaansa enemmän hyötyä suomalaiselle opiskelijalle ja tieteelle.

Toimituksen poiminnat