Katri Manninen

#TeamTuhatkunta - kentän kattava ydin

Viime viikolla käytiin suurimmassa osassa yliopistoja ylioppilaskuntien edustajistovaalit (pl. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), jossa vaalit käytiin viime vuonna sekä Taideyliopiston ylioppilaskunta TaiYo, jossa vaaleja ei käyty ehdokasmäärän ollessa sama kuin edustajiston paikkamäärän), joissa valitaan ylioppilaskunnan ylintä päättävää valtaa käyttävä ylioppilaskunnan jäsenistä koostuva edustajisto. Vastaavasti ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa käytiin vaaleja samalla viikolla sekä käydään nyt kuluvalla viikolla.

Vielä siis jännitämme osasta opiskelijakuntia vaalien tuloksia, mutta ylioppilaskuntien vaalit näyttivät jo muutaman huolestuttavan seikan niin puoluepoliittisille toimijoille ylipäänsä kuin myös meille kokoomuslaisille. Kokonaisuudessaan puoluepoliittisten listojen ehdokasmäärät laskivat ja varsinkin Kokoomuksen ehdokasmäärä suoranaisesti romahti. Vaalien tuloksessa näkyi myös selkeästi ns. sitoutumattomien listojen kulta-aika, kun puoluepoliittisisesti sitoutuneita edaattoreita valtakunnallisessa vertailussa on vain 19% kaikista edaattoreista.

Puoluepoliittisella edaattorikentällä valtaa taas edelleen pitävät vihervasemmistolaiset listat, kokoomuslaisten edaattorien osuuden ollessa puoluepoliittisessa kokoonpanossa 13% 

Tämä kertoo mielestäni selkeästi sen, mistä on monien kanssa ollutkin puhetta: järjestökenttämme tarvitsee huomiota. Yksikään järjestö ei ole mitään ilman aktiiveja, ja Tuhatkunta ei ole mitään ilman paikallisjärjestöjä. Vaalitulos osoittaa, että vähentyneillä ehdokasmäärillä aktiivimme ovat tehneet enemmän töitä ja saaneet useissa yliopistoissa turvattua juuri ja juuri nykyisen toiminnan - mikä itsessään on mahtava saavutus, hyvä te!

On kuitenkin rehellistä todeta, että nykyisenkaltaista tai kasvavaa järjestöä ei aktiivien vähentyessä ylläpidetä. Suunta pitää kääntää.

Olen puhunut siitä, minkälainen merkitys Tuhatkunnalla on koulutuspoliittisena vaikuttajana. Mikään järjestö ei kuitenkaan voi vaikuttaa rampana. Toinen kärkiteemoistani on leikkisästi nimetty #TeamTuhatkunta, vaikka itse asiasta on leikki kaukana.

Minulle #TeamTuhatkunta merkitsee kahta asiaa:

1) kasvavaa ja kukoistavaa paikallistoimijoiden joukkoa sekä

2) motivoitunutta, vastuuta ja vapautta kantavaa liittohallitusta.

Paikallistasolla liiton tehtävä on mielestäni tukea, sparrata ja kouluttaa paikallistoimijoita. Paikallisen toiminnan asiantuntijoita ovat paikkarit itse, joten liiton rooli on antaa parhaaseen toimintaan parhaat valmiudet. Koulutuksemme tulee aidosti tukea myös paikallista toimintaa, ei vain kouluttaa valtakunnan asioihin. Paikkareilla on paras mahdollisuus näkyä ja kuulua omassa korkeakoulussaan, ja liiton keskustoimisto voi tukea tätä tarjoamalla koulutuksia korkeakoulun rakenteista, päätöksenteon prosesseista, jäsenhankinnasta, argumentoinnista tai vaikka puheiden pidosta. Samoin voidaan miettiä sitä, miten tehdä toiminnasta houkuttelevampaa. Uskon, että sitoutumattomien järjestöjen vetovoima pohjautuu niiden maanläheisyyteen eli opiskelijoiden näköiseen toimintaan: hauskanpitoa, vapaa-ajan viettoa, ystäviä ja uusia tuttavuuksia. Tätä mekin tarvitsemme lisää Tuhatkuntaan.

Koulutukset ovat tärkeässä roolissa paikallistoiminnan tukemisessa, mutta vähintään yhtä tärkeää on viestintä ja yhteydenpito. Liiton avoimempi viestintä omasta toiminnastaan tuo liittohallitusta lähemmäksi paikallistoimijoita, samoin kummitoiminnan kehittäminen. Puhumme paljon siitä, että nykyisellään kummitoiminta ei toimi, joten meidän olisi aika keskustella siitä mitä me kummitoiminnalta odotamme ja millä tavoin sitä voisi toteuttaa. Skype-paltsuja, kummikirjeitä, soittelua, vierailuja? Kummitoimintakin on juuri sellaista minkälaiseksi sen teemme.

Liittohallitus on kokonaisuudessaan avainasemassa järjestössämme. Vaikka puheenjohtaja on ainoa “täyspäiväinen” luottamustoimija, hän ei ole koko liiton hallitus. Yleisesti uskon, että luottamustehtäviin lähdetään halusta vaikuttaa ja olla mukana, ja siksi minusta ensisijaisen tärkeää on se, että jokainen toimintaan lähtenyt myös saa toiminnasta itselleen jotain. On tärkeää, että puheenjohtaja antaa varapuheenjohtajille sekä liittohallituksen jäsenille vapautta ja tilaa tehdä asioita - kaikessa liiton edustajan ei tarvitse olla puheenjohtaja. Kaikille pitää antaa mahdollisuus toteuttaa asioita, saada sekä vapautta että vastuuta omien voimavarojen mukaan. Tuhatkunnan liittohallitus on mahtava tilaisuus jokaiselle sen jäsenille päästä lähemmin mukaan puoluepolitiikkaan, ja puheenjohtajan tulee vastata siitä, että jokaiselle tarjotaan tämä mahdollisuus.

Edustajistovaalit osoittivat, että meillä on paljon tehtävää tulevalle kahdelle vuodelle. Liittomme tarvitsee järjestölliseen kehittämiseen reippaasti resursseja,  ja puheenjohtajana minä haluan panostaa tähän. Ei siis rampauteta Tuhatkuntaa, vaan tehdään esimerkiksi näin:

1. Omistaudutaan asiallemme

Tehdään tietoinen päätös, että tulevana kahtena vuonna panostetaan järjestölliseen kehittämiseen. Ei turvauduta pikavoittoihin, vaan istutaan alas ja mietitään, mitä järjestömme tarvitsee ja mitä voimme tehdä sen eteen. Vaikka Tuhatkunnan strategia käsittelee myös järjestöllisiä tavoitteita, emme ole määritelleet kovin konkreettisesti, mitä vahvalla järjestökentällä ja osaavalla jäsenistöllä tarkoitetaan tai miten näitä mitataan. Olemme määritelleet mitä haluamme, määritellään nyt miten se saavutetaan.

2. Uudistetaan jäsenhankinta

Tuhatkunnan jäsenmäärän kehitys ei ole merkittävästi enää noussut, ja tämä näkyy siinä, että uusia toimijoita tai uusia edarivaaliehdokkaita ei saatu yhtä paljon kuin ennen olemme saaneet. Tähän me tarvitsemme muutoksen. Suunnitellaan ja aloitetaan toteuttamaan Jäsenhankinta 2.0. projektia - arviodaan nykyinen jäsenhankintamme, pohditaan mikä on hyvää ja mikä ajastaan jäänyttä, päätetään yhteinen tavoite! Tehdään yhdessä valtakunnallinen jäsenhankintakampanja, jota paikallistoimijat voivat hyödyntää jäsenhankinnassaan. Jäsenkasvua ei saa hetkessä aikaan, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät tulevaisuudessa - mutta nyt on sen työn aloittamisen aika.

3. Valitaan liittoon johto, joka haluaa kehittää järjestöä. (Kuuma vinkki, tässä yksi halukas tekijä!)

Tuhatkunta ei ole vain valtakunnanpolitiikkaa, se on myös järjestötyötä. Tarvitsemme liittoon toimijoita, jotka haluavat panostaa myös läsnäoloon järjestöjen arjessa. Tämä vaatii liiton toimijoilta avoimempaa viestintää, kiinnostusta paikallistoimintaan sekä aikaa ja halua kiertää kenttää. Tuhatkunta on juuri niin vahva kuin sen paikallisjärjestöt, ja paikallista toimintaa ei tueta vain Kansakoulunkujan nojatuoleista. Tuodaan paikallisjärjestöt lähemmäksi keskustoimistoa, ja keskustoimisto lähemmäksi paikallistoimijoita. 

Meillä on käsissämme järjestö, jossa on perustoiminta hallussa, meininki mahtavaa ja tyypit timanttisia. Jäsenmäärän kasvun pysähtyneisyys ja edustajistovaalien tulokset kuitenkin näyttävät, että kaikki ei ole hyvin. Siksi tarvitsemme muutoksen, jonka me, hyvät ystävät voimme tehdä. Panostetaan siis meihin, Tuhatkuntaan, ja tehdään meistä yhä vahvempi #TeamTuhatkunta!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat