Katri Manninen

Kykypuolue on kykypuolue sukupuolesta riippumatta

Menneenä viikonloppuna me kokoomuslaiset vietimme taas politiikan suurkuluttajien lempipäiviä, puoluekokousta. Turussa valmistauduttiin tuleviin vaaleihin, hyväksyttiin uusi periaateohjelma ja valittiin puolueen johtotehtäviin luottamushenkilöt. Viimeisin aihe on herättänyt Twitterissä jonkin verran keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Osa on iloinnut, että kokoomus sai puolueen johtoon naisenemmistön. Vastareaktioksi on noussut väite, jonka mukaan kokoomuksessa halutaan tehdä päätökset sukupuolen, ei osaamisen, mukaan. Väite on hupsu, ja nyt kerron miksi.

Kertauksena: puolueen johtoon valittiin puheenjohtaja Petteri Orpo, varapuheenjohtajat Antti Häkkänen, Sanni Grahn-Laasonen ja Mari-Leena Talvitie, sekä puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Aura Salla. Johdossa on siis naisenemmistö suhdeluvulla 3 / 5.

Itse olisin äänestäjänä ollut tyytyväinen mihin kokoonpanoon tahansa - meillä oli aidosti ainoastaan hyviä ehdokkaita tarjolla. Naisena kuitenkin tervehdin ilolla sitä, että aika-ajoin miehisessä puolueessa valitaan johtopaikoille myös enemmistö naisia. Kokoomus on kykypuolue, joissa kaikilla on mahdollisuus nousta tärkeille paikoilla. En epäile yhtään, ettemme jonain päivänä näkisi myös kokoomuksen johdossa naispuolisen puheenjohtajan.

Valitettava fakta kuitenkin on, että nainen ei ole ollut Kansallisen Kokoomuksen johdossa kertaakaan puolueen 100-vuotisen historian aikana. Tämä ei ole kenenkään yksittäisen henkilön vika, ja puheenjohtajat ovat olleet aina enemmän tai vähemmän viisaita ja osaavia. Sata vuotta yhden sukupuolen johtamana kuvaa kuitenkin yhteiskuntamme piilotettuja rakenteita: johtotehtäviin valitaan yhä pääsääntöisesti miehiä yhteiskunnan eri sektoreilla. Uskon vahvasti, että jokaiseen tehtävään on pyritty valitsemaan osaavin (tai politiikalle tyypillisesti sopivin) ehdokas. Sen sijaan en usko siihen, että näihin tehtäviin, joiden menestyksekäs toteuttaminen ei ole kiinni jalkovälistä, ei löytyisi osaavaa naista. Totuus on, että meillä on olemassa rakenteellinen ilmiö, jonka seurauksena miehet nousevat yhä 2010-luvulla herkemmin korkeisiin tehtäviin. Tämä on mielestäni asiallista tunnustaa, oli feministi tai ei. Toimitusjohtajina on enemmän Juha -nimisiä kuin naisia yhteensä, sanonpahan vaan.

Itse koen olevani feministi, vaikken allekirjoita kaikkia feminismiin liittyviä ajatuksia. Kokoomuksen puheenjohtajiston valinnassa on puhuttu kiintiöistä: eihän puolueen johtoon pidä valita mitään kiintiönaisia, vaan parhaita osaajia. Tästä olen täysin samaa mieltä. Vaikka olen feministi, en esimerkiksi itse kannata kiintiöitä. Ymmärrän niiden tausta-ajatuksen, mutta samaan aikaan vieroksun kokoomuslaiselle ominaisesti ajatusta pakosta. Tästä syystä puhunkin usein naisvalinnoista, rakenteista ja lasikatoista. Mitä paremmin tuomme piilotetut rakenteet esiin, sitä paremmin luomme tasa-arvoa valintoihimme. Haluan uskoa, että tietoisuuden lisäämisellä saadaan lopulta sama lopputulos kuin kiintiöillä.

Miten siis nämä piilotetut rakenteet ja kokoomuksen valitsema naisnenemmistö liittyvät toisiinsa? Kokoomus on tulevaisuusorientoitunut kykypuolue, joka uskoo yksilöön, ahkeruuteen ja jokaisen mahdollisuuksiin edetä elämässään juuri niin pitkälle kuin kyvyt riittävät. Tähän ajatusmaailmaan tasa-arvo kuuluu vahvasti. Tasa-arvossa ei ole kyse kiintiöistä, eikä siitä, että naisia tulisi nostaa sukupuolensa perusteella eteenpäin urallaan. Tasa-arvo on tekoja, esimerkkejä ja valintoja. Jos olemme tottuneet näkemään johtotehtävissä miehiä, miellämme helposti, että miehet sopivat parhaiten johtotehtäviin. Tämä perustuu siihen, että olemme nähneet hyviä johtajia, jotka ovat olleet miehiä.

Sukupuoli ei määrittele pätevyyttä johtamiseen. Jotta näistä mielikuvista pääsee eroon, on tärkeää, että johdossa nähdään myös naisenemmistöjä. Olemme kykypuolue parhaimmillaan silloin, kuin sukupuolella ei ole merkitystä. Jokainen naisenemmistö vähentää ennakkoluuloja, ja vahvistaa sitä, että sukupuoli ei ole ratkaiseva tekijä.

Puhuessani näistä teemoista, saan usein vastauksena kysymyksen: eikö meidän pitäisi valita heitä, jotka ovat pätevimpiä? Tähän pyrin vastaamaan aina samoin: voisiko olla mahdollista, että myös naiset voivat olla juuri heitä?

Puoluekokous näytti, että näin voi olla. Siksi naisenemmistöä saa juhlia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"... vietimme taas politiikan suurkuluttajien lempipäiviä..."

Tuo on paljastavuudessaan hyvä termi -- politiikan kuluttajat. Ihmiset on kutistettu kansalaisista asiakkaiksi ja kuluttajiksi. Yhdet harvat tekevät politiikkaa ja kansan enemmistö "kuluttaa" sitä. Tämäkö on demokratiaa?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Sitä se on aina niiden kohdalla, jotka eivät kuluttajista ota siirtymää ajatussisältöjen tuottajiksi.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Kysyin toisessa blogissa saamatta vastausta, että julistautuiko Kokoomus feministiseksi puolueeksi? Oli juttua, että niin voisi käydä:

http://kokoomusopiskelijat.fi/blog/janika-takatalo...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Mistä mahtaa johtua se, että politiikkaan hakeutuu vain kakkosluokan kykyjä? Todelliset kyvyt valitsevat aivan muunlaisen uran!

Toimituksen poiminnat